Muutama kuukausi uutta alla – miten se elämä sitten muuttuu?

5 syys

Muutama viikko on vierähtänyt edellisestä päivityksestä ja suoraan sanottuna alkaa hiukan jo aiheuttaa paineita blogin pito. Eihän tässä näin pitänyt käydä, vaan mun piti siirtyä täysin paineettoman elämään, jossa asiat soljuvat eteenpäin kuin laineiden viemänä. Remontti ei ole edennyt ihan tavoitteiden mukaisesti ja sekin aiheuttaa paineita. Lisäkseen työvoimatoimisto kiusaa laittamalla täyden 3 kuukauden karenssin ja toiveet helposta toimeentulosta ansiosidonnaisen turvin vaihtuvat elämisen kustantamiseen säästöistä, ja vienoon ketutukseen…..mitä pienistä kuin ei ne pienetkään meistä.

Remonttihommista raportointi on edellisen postauksen jälkeen siirretty omaan blogiin, joka kulkee nimellä Nahkuri Projekti. Kyseisessä blogissa tulen jatkossa kertomaan hankkeen/hankkeiden etenemisestä.

Huomenna nousen Rovaniemeltä Norwegianin kyytiin ja lennän Helsinkiin. Eka reissu etelään muuton jälkeen ja meinaa tuntua matkakuumeelta. Tarkoituksena on mennä perinteiselle elonkorjuu risteilylle vanhojen työkavereiden kanssa, perinne joka on jatkunut jo kohta kymmenen vuotta. Liveraporttia tänne ei kannata odottaa, koska se voisi edellyttää K-18 varoitusta aloitussivulle (no tuskinpa).

Ensimmäisessä postauksessa eli täällä kerroin viidestä syystä joiden vuoksi muutimme pohjoiseen ja mitä elämänmuutoksella tavoitellaan.

Nämä syyt olivat:

  • Aikaa perheelle
  • Asumiskustannusten alentaminen
  • Iri asuntovelallisen ja pankin välisestä orjuudesta
  • Paluu juurille
  • Yritystoiminnan käynnistäminen
Otetaanpa kantaa hiukan tuohon listan ensimmäiseen ja siihen miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä.

Aikaa perheelle

Aikaa perheelle on taatusti enemmän kuin aikaisemmin. Ainakin minulla. Puolisoni ajatuksista en ole varma, hän kun on joutunut jatkamaan raatamista työn ikeen alla. Voin olla kotona kun lapset tulevat koulusta ja seurata heidän tekemisiään keittiön ikkunasta välitunneilla. Kun ei tarivitse päivisin olla normaaalisti työssä ja ajaa paria tuntia autolla joka päivä, jaksaa kummasti kannustaa harrastuksiin ja olla itsekkin enemmän mukana.

Nummelassa asuessa lapset tulivat koulusta ja päiväkodista kotiin, ja istuivat sen jälkeen kotona sisällä televisiota katsoen. Tänne muuttamisen jälkeen, koulun päätyttyä tehdään läksyt, ja sen jälkeen mennään ulos leikkimään siten, että ruokailua lukuunottamatta sisällä ei olla ennenkuin pitää alkaa iltatouhuihin. Jos Nummelassa halusi lasten menävän leikkimään kaveiden kanssa, piti sopia ensin puhelimessa niiden vanhempien kanssa, ja sitten viedä autolla lapset leikkimään, ja hakea sovittuna aikana takaisin. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Mutta toisaalta en usko että tämän muutoksen takana on vain paikkakunnan vaihtuminen, ehkäpä itse vanhempina loimme tuon Nummelassa vallalla olleen tilanteen, olemalla jossain määrin ylisuojelevia. En tiedä.

Pojan kanssa olemme yhdessä käyneet kalassa, vetämässä uistinta ja kokemassa katiskaa. Saalina on ollut muutamia ahvenia ja pari pientä haukea. Mutta kyllä eka luokkalaisen rinta on pienestä uistimeen tarttuneesta hauestakin aika lailla rottingilla. Pojalla meinaa olla hankaluuksia ymmärtää miksi en ole halukas perkaamaan kahta peukalon kokoista ahventa, jos katiskassa ei muuta ole.

Arttu kokee katiskaa Kotajoella/Kemijärvellä
Arttu ottaa tyypit ensimmäisestä virvelistään
On sieltä joskus jotain tullutkin, ahvena jolla oli painoa lähes puoli kiloa.

Artulla oli synttärit heinäkuussa, ja ostin syntymäpäivälahjaksi Honda QR50 crossimopon. Aika täpinöissään on poika ollut mopon suhteen, mutta ajaminen on jäänyt vähemmälle kuin luulin. Jospa harrastuksen tukemiseksi pitäisi ostaa itselle joku monttupyörä, niin pääsis pojan kanssa yhdessä ajamaan…..

Lyhyttä videon pätkää ensimmäisistä oikeista ajoista
 
Tyttäreni on aloittanut Kemijärvelle muuton jälkeen uutena harrastuksena jalkapallon ja jatkaa tanssiharrastustaan showtanssin parissa. Vaikka oikeasti Ainon harrastus on lukeminen. On jotenkin käsittämätöntä että, miten 4. luokkalainen voi olla koko ajan nenä kirjassa kiinni. Nuorten kirjasarjoja kuten Tiina, menee kirja per päivä tahdilla. Tulevan talven aikana päivitetään uimataidot kohdalleen paikallisessa uimahallissa, jossa ei uimakouluun tarvitse jonottaa kuten Nummelassa.

Kaksi isoa huolenaihetta, joita mietimme puolisoni kanssa muuttopäätöksen yhteydessä olivat; lasten kouluasiat ja harrastukset. Eli joutuvatko luopumaan harrastuksista täällä, mikäli tarjolla ei ole mitään ja pystyykö kutistuvan kaupungin opetustoimi tarjoamaan sellaisen oppimisympäristön, joka olisi samalla tasolla Nummelan Kuoppanummen koulukeskuksen kanssa. Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että näiden asioidenkaan osalta mistään olennaisesta ei ole tarvinnut luopua.

Summa summarum, aikaa lapsille ja perheelle on riittänyt. Nyt kun kesälomat ovat ohi, lapset koulussa ja Sanna työssä, aikaa on erityisesti itselle. Tuntuu kummalliselta, mutta en ole oikeastaan ihmeemmin edes huomannut tai tullut ajatelleeksi, että olen ollut poissa työstä jo kohta kolme kuukautta. Viimeinen varsinainen työpäiväni oli 11.6. Ei harmita ei.

No comments yet

Leave a Reply

UA-58691908-1
%d bloggaajaa tykkää tästä: